Introvertin sukupolven verkkobusines jyrää kivijalan?

Verkkokauppa tulee ja jyrää eikä kivijalalla ole muuta sijaa kuin korkeintaan showroomina! Verkkokauppa on tekniikkaa, konversioita ja tavaran liikuttelua paikasta toiseen. Tällä hetkellä tuntuu myös olevan menestymisen mitta, kuinka vähän viikossa työhön käyttää aikaa. Sulle pitää tulla paljon rahaa ja työtäkin tekisit vain neljä tuntia viikossa. Vapaus matkustella ja harrastaa! Osta vaan verkkokurssi, ole aluksi ehkä hieman ahkera ja sitten saatkin vetää lonkkaa missä lystäät elämästä täysillä nauttien. Verkkokurssin arvo on ziljoonan, mutta sulle vaan just nyt heti puoltoista tonnii.

Kuva viime syksyn matkaltani San Fransiscosta (Pier39).

Kuulostaa samperin hienolta, kun netin palstoilta tätä lukee. Hetken aikaa minulle Suomen pakkasessa voi tulla mieleen, että olisihan se kiva istua jossain kivassa pienessä tunnelmallisessa lämpöisessä baarissa rannan läheisyydessä viinilasi edessä ja vaan nauttia. Silloin tällöin vain tarkistaisin, että busines lentää. Itseni tuntien kyllästyisin aika nopeasti ja nykyään ainakin happamat viinit valitettavasti närästävät. Toisaalta olen myös realisti ja jonkun mielestä jopa inhorealisti. Jos jossain olisikin se unelmien rahasampo kaupan alalla, niin käytännössä kaikkien vaurastuminen ei ole mahdollista. Jonkun pitää se lysti maksaa.

Luen ja tutkin paljon kaupan alan tutkimuksia ja trendejä. On totta, että verkkokauppa lisääntyy. Moni kivijalkakauppa on kärsinyt verkkokaupasta ja sen myötä tulevasta kansainvälisestä kilpailusta. Monessa maassa on alhaisempi työntekijöiden elintaso, pienet palkat ja valitettavasti myös vastuullisuuden kulttuurikin voi olla toisenlainen. Suuruuden ekonomiaakin vastaan voi olla haasteellista kilpailla.

Olen aiemmin kirjoittanut kotimaisen tukkukaupan vaikeuksista, kun myymälöiden mahdollisuudet tuoda itse maailmalta tuotteita ovat kasvaneet. Tukkukaupassa tuntuu tietysti myös erikoismyymälöiden huono kannattavuus ja lopettamiset. Formamessuja ei tänä talvena järjestetty.

Osa myymälöille myyvistä yrityksistä on jaksanut kuitenkin yrittää. Esimerkiksi Sisustus – ja lahjatukut ry:n Sislamessut on jatkanut toimintaansa, joka alkoi 2012. Sislasta tietoa täältä. Vierailin viime viikonloppuna Sislassa ja kyselin hieman messuilusta ja yleisistä tuulista yrittäjiltä. Se mikä tuota porukkaa yhdisti, tuntui olevan kuitenkin toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen. Messuilla ei vellonut porukkaa, mutta tunnelma oli mukava. Kukaan ei hampaat irvessä vääntänyt kauppaa eikä valitellut, vaan moni sanoikin, että messut on hyvä tilaisuus tavata vakituisia asiakkaita ja myös vaihtaa kolleegoiden kanssa ajatuksia. Välillä saa uusiakin asiakkaita, kuten eräs suklaavalmistaja sai meidän toisesta firmasta.

Tämä yritys on toiminut jo 20 vuotta. Onnea!

Mielenkiintoisia uutuuksia messuilla

Tom Taylorin kodinsisustutuotteita saa nyt jälleenmyyntiin Suomessa

Suomalaisesta keskustelusta saa kuvan, että kaupan teko on nykyään tuotteiden siirtämistä maasta toiseen tietokoneen välityksellä. Meidän ei muka tarvitse luoda mitään kummempaa kontaktia meille myyvään yritykseen ja sen henkilöihin tai ostajiin. Ostajat löytyvät Googlen adwordsillä ja Facesta, kun sinne osaa just sopivasti optimoida.

Miksi on kuitenkin niin, että Frankfurtin Ambiente messuilla oli tänä vuonna enemmän kansainvälisiä kävijöitä kuin koskaan ennen?  Mikä saa ihmiset yli 168 eri maasta paikanpäälle, kun nettikin on kätevä? Miksi kävijöitä näillä ostajille tarkoitetuilla messuilla on 134 000? Esimerkiksi Yhdysvalloista oli huomattava määrä ostajia paikalla.  Onko ne ulkomaanelävät jotenkin tyhmiä, kun menee paikan päälle myyjiä tapaamaan? Eikä vaan koneella osta kamaa Kiinasta? Mitä ne sieltä messuilta oikein hakee? Voit lukea lisää ajatuksiani messuostamisesta täältä.

Esimerkiksi kansainvälisestikin menestyneen Kuitukuun eli More Joy:n Susanna Myllymäki sanoo, että kansainväliset messut ovat heille merkittävä asia oman myynnin kannalta. Sislassakin hän sanoo tärkeää olleen sen, että voi vaihtaa ajatuksia muiden yrittäjien kanssa ja tapaa pääkaupunkiseudun asiakkaita.

More Joyn Susanna Myllymäki Sislassa

Verkkokaupassa voidaan raportointivälineistä riippuen selvittää kuinka kauan ollaan sivuilla, missä kohtaa sivustoa käydään ja vietetään aikaa ja luonnollinen tulema eli mahdollinen kauppa kertoo mitä ostetaan yms. Jostain kumman syystä verkkokauppoihinkin kuitenkin on tullut chattejä, joissa on mahdollisuus keskustella verkkokaupan edustajan kanssa. Kumpikaan ei kuitenkaan näe ilmeitä eikä kirjoitettu teksti aina ilmennä täysin ajatuksia.

Ajaessani Sislamessuilta kotiin pysähdyin ostamaan kalkkimaalia matkan varrella ihanasta Villa Nokkosesta Sipoon Västerskogissa. Villa Nokkonen on erittäin tunnettu ja menestynyt putiikki (löytyy Facebookista). Pikkuruisesta tilasta myydään mieletön määrä lahja- ja sisustustavaraa, kannattavasti. Verkkokauppaa ei ole. Keskustelimme putiikkiyrittäjä Tarjan kanssa menestymisestä ja sen keinoista. Tarjan mukaan nimenomaan asiakaskontakti eli aktiivinen myyminen ja asiakastarpeen ymmärtäminen saavat aikaan hyvän tuloksen. Hän tekee töitä paljon ja hänelle on kunnianhimoiset tavoitteet myös taloudellisesti. Myymisen taidoista olen aiemmin kirjoittanut täällä.

Jos tulevaisuus on introverttien kamansiirtäjien, niin miksi ihmeessä Tarjan kaltainen yrittäjä voi menestyä vuosi vuodelta paremmin?

Villa Nokkosen Tarja
Uskomattoman paljon myydään tästä pienestä putiikista

Minäpä väitän, että meillä ihmisillä on tarve mennä ihmisen luo. Kyllä se introverttikin verkkokauppias kaivannee myös itse kontaktia ihmisiin ainakin silloin tällöin. On nykyaikaa tinderöidä verkossa ja sitten saada mahdollisesti sitä läheisyyttä ihan fyysisestikin. En jaksa uskoa, että vain robotit hoitavat jatkossakaan näitä tarpeitamme.

Joskus tapaa vanhempia ihmisiä, jotka kaupan kassalla kovasti puhuvat. Ymmärrämme, että se voi olla päivän ainoa keskustelu heille. Nykynuoret tuntuvat juurtuneet tietokoneen ääreen pienestä pitäen ja puhutaan sukupolvien välisistä kuiluista. Jostain kumman syystä kuitenkin nuoret kerääntyvät parveilemaan kahviloihin ja muuallekin kaikesta verkkotoiminnasta ja diginatiivisuudestaan huolimatta. Tekniikka on kehittynyt huimasta, mutta ihminen ei ihan samaa tahtia. Ihminen tahtoo vuorovaikutusta, nähdä ihmeitä, tuntea tuoksuja ja kokea läheisyyttä.

Mitä tällä kaikella yritän sanoa? Verkkokauppa on vain yksi kanava ostamiseen ja myymiseen. Verkkokauppaakin voidaan kehittää ihmisen paremmin kohtaavaksi. Monikanavaisuus on merkittävä osa tulevaisuutta, mutta on täysin mahdollista menestyä myös pelkällä kivijalkamyymälällä. Mieti mikä on sinun vahvuutesi ja keinosi pärjätä nyt ja tulevaisuudessa. Kursseillamme voimme keskustella näistä asioista lisää. Luo myös muut blogimme kirjoitukset.

Sari Putiikkiopistolta

 

PS: Jos harkitset kivijalkaputiikin tai verkkokaupan perustamista nyt tai vaikka myöhemminkin, osallistu tehokkaaseen ja asiallisen hintaiseen kurssipäiväämme (90,-). Seuraava kurssi syksyllä. Katsoa myös muita vaihtoehtojamme. 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *